Tosiystävyys. Mitä se on? Toiset ajattelee, että se on sitä kun valitsee puolensa aina kulloinkin saadessaan asialle isoimman kannustuksen. Itse ajattelen, että tosiystävyys on sitä, että ollaan rehellisiä ja suoraselkäisiä kaikkia kohtaan. Seistään niiden sanojen ja tekojen takana, mitä tehdään, myös silloin, kun se ei olisi kaikkein helpointa. Tosiystävä on se, joka uskaltaa arvostella, tukee, luottaa ja antaa aikaa sitä tarvittaessa. Tosiystäviä on harvassa. On niitä, jotka haluavat tulla kaikkien kanssa ystäviksi, mikä on mielestäni hyvinkin epänormaalia. Ihmiset voivat tulla kaikkien kanssa toimeen, mikä no inhimillistä ja realistista, mutta tosiystäviksi... ei se ole mahdollista. Tosiystävyys ei ole vain toveruutta, hyvänpäivän tuttua toimittelua jne. Tosiystävyys on jotain syvempää, merkittävämpää ja paljon antoisampaa. Siinä on jokainen oma itsensä, hyväksytty sellaisena, kuin on. Tosiystävä ei käännä toiselle selkäänsä, vaan tukee ja kannustaa, auttaa ja huolehtii. Tosiystävän kanssa voidaan olla pitkäänkin, ettei kerkiä pitään yhteyttä, mutta se side on olemassa, eikä katoa mihinkään. Se on ja pysyy, läpi elämän. Itse olen onnellisessa asemassa, sillä minulla on tosiystäviä, niitä keihin voin luottaa, soittaa jos siltä tuntuu, kertoa ne kipeimmätkin asiat. He kertovat asiat suoraan ja rehellisesti, tukevat ja heidän kanssaan on mahtava viettää laatuaikaa. Hyvänpäivän tuttuja on meillä kaikilla, mutta ne tosiystävät, ne ovat harvassa, valittuja, ainutlaatuisia ja siksi elämässä tärkeitä. Kun löydät sellaisen, pidä kiinni, älä hukkaa, äläkä petä luottamusta.